Läheisen kuolema on raskas kokemus, jonka keskellä omaisten on huolehdittava myös monista käytännön ja juridisista asioista. Hautajaisten järjestäminen, perunkirjoitus, perukirjan laatiminen ja perinnönjako ovat kaikki osa kuoleman jälkeisiä järjestelyjä.
Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse hoitaa kerralla. Osa asioista on hyvä järjestää mahdollisimman pian, esimerkiksi perunkirjoitukselle on laissa määritelty määräaika.
Tässä oppaassa käymme läpi, mitä läheisen kuoleman jälkeen tapahtuu, missä järjestyksessä asiat kannattaa hoitaa ja milloin on hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen.
1. Hautajaisten järjestäminen
Hautajaisten suunnittelu voidaan aloittaa pian kuoleman jälkeen.
Hautajaisjärjestelyihin kuuluu muun muassa hautaustavan valinta, hautausajankohdan sopiminen sekä siunaus- tai jäähyväistilaisuuden suunnittelu.
Hautaustoimisto auttaa omaisia käytännön järjestelyissä ja ohjaa heitä tarvittavien päätösten tekemisessä. Hautajaisia suunniteltaessa on tärkeää huomioida myös vainajan mahdollisesti ilmaisemat toiveet.
Hautaustoimisto Malmsten auttaa läheisen viimeisen matkan järjestämisessä ja tukee omaisia hautajaisiin liittyvissä käytännön kysymyksissä.
Hautajaiskulut maksetaan lähtökohtaisesti kuolinpesän varoista, ja kohtuulliset hautauskulut voidaan huomioida myös perintöverotuksessa.
2. Perunkirjoitus on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta
Perunkirjoitus on lakisääteinen toimitus, joka on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta.
Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan varat, velat, perilliset ja muut kuolinpesän oikeudenomistajat. Tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva kuolinpesän taloudellisesta tilanteesta ja selvittää, ketkä ovat oikeutettuja osallistumaan kuolinpesän asioiden hoitamiseen.
Perunkirjoitus on järjestettävä myös silloin, kun vainajalla ei ole ollut omaisuutta tai häneltä on jäänyt ainoastaan velkoja.
Mitä perunkirjoituksessa tapahtuu?
Perunkirjoitusta varten kerätään tarvittavat tiedot ja asiakirjat, kuten vainajan sukuselvitys, pankkitilien saldotiedot, tiedot veloista sekä mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus. Juristi laatii näiden pohjalta perukirjan, joka toimii myös verottajalle perintöveroilmoituksena.
Perunkirjoitustilaisuudessa perukirja käydään läpi, allekirjoitetaan ja sovitaan jatkotoimista (kuten perinnön jakamisesta). Perunkirjoitukseen nimetään kaksi uskottua miestä, jotka ovat usein lakitoimiston edustajat.
Perunkirjoitus voidaan järjestää myös etäyhteyksin, eikä kuolinpesän osakkaiden tarvitse kokoontua fyysisesti samaan paikkaan.
Perunkirjoituksen järjestäminen kannattaa antaa asiantuntijan hoidettavaksi. Tämä säästää itseltä aikaa ja vaivaa, kun perukirjasta laaditaan kerralla viranomaisten ja pankkien hyväksymä asiakirja. Juridisesti hyvin laadittu perukirja voi myös optimoida perintöveroja.
Tutustu kumppanimme Lakihelpin perunkirjoituspalveluun.
3. Mikä on perukirja ja mihin sitä tarvitaan?
Perunkirjoitus ja perukirja tarkoittavat eri asioita, vaikka ne liittyvät läheisesti toisiinsa.
Perunkirjoitus on toimitus, jossa kuolinpesän asiat selvitetään. Perukirja puolestaan on tämän toimituksen yhteydessä laadittava juridinen asiakirja.
Perukirjaan merkitään muun muassa:
- Vainajan ja kuolinpesän osakkaiden tiedot
- Vainajan varat ja velat kuolinhetkellä
- Tarvittavat tiedot lesken varoista ja veloista
- Mahdollinen testamentti ja avioehto
- Perintöverotukseen vaikuttavat muut tiedot
Perukirja toimii myös perintöveroilmoituksena. Se on toimitettava Verohallinnolle yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta, ellei määräaikaan ole myönnetty pidennystä.
Perukirjaa tarvitaan lisäksi esimerkiksi pankkiasioiden hoitamisessa, kuolinpesän osakkaiden selvittämisessä ja myöhemmässä perinnönjaossa.
Huolellisesti laadittu perukirja auttaa välttämään epäselvyyksiä ja mahdollisia ongelmia kuolinpesän asioiden hoidossa.
Lakihelpin juristit laativat perukirjoja henkilökohtaisesti ja joustavasti etäpalveluna. Palvelun kustannusarvion voi selvittää verkossa.
Lue lisää perukirjan laatimisesta ja pyydä kustannusarvio Lakihelpiltä.
4. Mitä vainajan veloille tapahtuu?
Kuolinpesän selvittämisessä on tärkeää huomioida paitsi vainajan omaisuus myös hänen mahdolliset velkansa.
Lähtökohtaisesti vainajan velat maksetaan kuolinpesän varoista. Perilliset eivät yleensä vastaa vainajan veloista henkilökohtaisesti, kun kuolinpesän velvoitteet hoidetaan lain edellyttämällä tavalla.
Jos kuolinpesässä on enemmän velkoja kuin varoja, tilanne on syytä selvittää huolellisesti ennen omaisuuden jakamista.
Perukirjaan kirjataan vainajan velat ja muut perintöverotuksessa huomioon otettavat vähennykset. Näihin voivat kuulua esimerkiksi kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskulut. Juristi neuvoo ja katsoo, mitä vähennyksiä perukirjaan voidaan merkitä.
5. Perinnönjako – milloin vainajan omaisuus voidaan jakaa?
Perinnönjako tarkoittaa kuolinpesään kuuluvan omaisuuden jakamista perillisten ja muiden perintöön oikeutettujen kesken.
Perinnönjako voidaan yleensä tehdä sen jälkeen, kun perunkirjoitus on toimitettu, kuolinpesän velat ja velvoitteet on asianmukaisesti huomioitu ja mahdollinen omaisuuden ositus tai erottelu on tehty.
Jos vainaja oli avioliitossa, ennen perinnönjakoa tulee toimittaa ositus lesken ja vainajan kuolinpesän välillä. Osituksessa selvitetään, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä vainajan kuolinpesään. Juristi voi toimittaa osituksen perinnönjaon yhteydessä.
Miten perinnönjako käytännössä tehdään?
Jos kuolinpesän osakkaat ovat yksimielisiä jaosta, omaisuus voidaan jakaa heidän välisellään sopimuksella. Jaosta laaditaan perinnönjakokirja, johon kirjataan, miten vainajan omaisuus jaetaan ja mitä kukin perillinen saa.
Perinnönjakokirja toimii saantokirjana omaisuudelle eli sen avulla esim. pankkivarat, kiinteistöt ja asunnot saadaan siirrettyä perillisille.
Perinnönjakoa varten ei tarvitse odottaa perintöverotuspäätöstä. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että jakaminen toteutetaan juridisesti oikein ja että mahdollinen testamentti sekä perillisten oikeudet huomioidaan.
Lakihelppi auttaa myös viranomaisten ja muiden tahojen edellyttämässä perinnönjaon laatimisessa.
Lue lisää perinnönjaosta Lakihelpin sivuilta.
6. Kuka vastaa kuolinpesän asioiden hoitamisesta?
Kuolinpesän osakkaat vastaavat lähtökohtaisesti kuolinpesän yhteisestä hallinnosta siihen asti, kunnes pesä on jaettu.
Usein yksi osakkaista toimii käytännön yhteyshenkilönä esimerkiksi pankin, hautaustoimiston ja juristin suuntaan, mutta muilta tarvitaan valtakirja perinnönjakosopimuksen tekemiseen asti.
Kuolinpesän asioiden hoitamiseen voidaan tarvittaessa valtuuttaa yksi henkilö, jolloin kaikkien osakkaiden ei tarvitse osallistua jokaiseen käytännön toimenpiteeseen.
Kuolinpesän asioiden hoitaminen voi sisältää esimerkiksi laskujen maksamista, viranomaisasiointia, omaisuuden selvittämistä ja perinnönjaon valmistelua.
7. Apua perunkirjoitukseen, perukirjaan ja perinnönjakoon
Läheisen kuoleman jälkeen omaisten ei tarvitse selviytyä kaikista käytännön ja juridisista velvollisuuksista yksin.
Hautaustoimisto Malmsten tekee yhteistyötä verkkolakitoimisto Lakihelpin kanssa, jotta asiakkaat saavat asiantuntevaa apua myös hautajaisten jälkeisten lakiasioiden hoitamiseen.
Lakihelpin juristit auttavat perunkirjoituksen järjestämisessä, perukirjan laatimisessa, osituksessa ja perinnönjaossa. Asiointi onnistuu joustavasti etänä, ja asiakas saa henkilökohtaista apua oman tilanteensa mukaan.
Hautaustoimisto Malmstenin asiakkaat saavat 10 % alennuksen Lakihelpin perunkirjoitus- ja perukirjapalveluista.
Tutustu palveluihin:
Mainitsethan Lakihelpin juristille olevasi Hautaustoimisto Malmstenin asiakas, jotta yhteistyöhön kuuluva asiakasetu voidaan huomioida.
Artikkelin on laatinut Lakihelppi, Hautaustoimisto Malmstenin juridinen yhteistyökumppani.
Lakihelppi on suomalainen verkkolakitoimisto, joka tarjoaa juristin henkilökohtaista apua muun muassa perunkirjoitukseen, perukirjan laatimiseen, perinnönjakoon ja muihin perhe- ja perintöoikeudellisiin asioihin.
www.lakihelppi.com
